Lemmikkikaninäyttely 11.1.2025

Kaakon kanit ja jyrsijät ry järjestämä talvinäyttely Kouvolassa. Huikea päivä! Lumipantteri BIS1, Ketorinteen Narcissa BIS2 ja Ketorinteen Lotus BIS4.

Kasvatus tauolla toistaiseksi!

Moninaisista syistä johtuen kasvatus on toistaiseksi tauolla. Kotona asustelee tällä hetkellä muutama jänö ja katson ajan mittaan, jääkö ne kaikki pysyvästi kotiin vai etsinkö niille uusia koteja vai vieläkö joskus joku poikue tulisi...

En saanut vuonna 2024 rekisteröityä kasvattajanimen pitämiseen vaadittua yhtä kasvattiani, joten kasvattajanimeni on poistunut Suomen kaniyhdistyksen kasvattajalistalta.

Kiitos kaikille kasvattien omistajille, otan oikein mielelläni edelleen vastaan kuulumisia. Ja jos joudut luopumaan kanista, niin autan meiltä lähtöisin olevien kanien kanssa. Ethän epäröi ottaa yhteyttä!

Kotia etsivät Masa ja Nardus

Masa

Nardus

Kasvatustoiminta joko hiljenee tai loppuu kokonaan, joten vähennän kanimäärän sellaiseksi, joka voi vaikka jäädä kotiin asustelemaan loppuelämäkseen.

Näin ollen kaksi ihanaa tyyppiä etsii kotia. Pikkuinen Masa-poika 1,5v. on seurallinen ja reipas, jopa vähän vilkas. Tyttönsä Nardus on luonteeltaan yhtä seurallinen ja kiva kuin isänsä ja on jo luovutusiässä. 🥰

Edit. Molemmat sai kodin 🥰

Juncus-poika etsii kotia

Juncus on kiltti ja kiva poju, joka ainakin tällä hetkellä tykkää olla sylissäkin siliteltävänä. On jonkin verran tottunut koiriinkin, eikä niitä juuri pelkää. Kissoja on myös nähnyt.

Poikansa Lotus jatkaa sukua, joten en enää tarvitse Juncusta kasvatukseen. Toiveena oma koti, jossa Juncus leikkuutettaisiin ja myöhemmin sille voisi esitellä tyttöystävän. Toki jos kotona on jo valmiiksi tyttö, niin Juncus on valmiina leikattavaksi ja varoaika 4 viikkoa kuluu melkein samassa ajassa kuin uuden kanin kanssa suositeltu karanteeni...

Juncus asuu tällä hetkellä kylmässä kanilassa, jossa lämpötila nollan tuntumassa. Sopii siis vaikka tallipupuksi, mutta sopeutuu kyllä sisällekin.

Edit. Sai kodin 😍

Hiljaiseloa

Koko vuosi 2023 oli aika lailla hiljaiseloa kanilan ja kanien suhteen. Palkkatyö on tehtävien vaihtamisen myötä vienyt mehut, joten jaksaminenkin on ollut kortilla 😓 Olen pikkuhiljaa vähentänyt kanimäärää siitä mitä se joskus on ollut ja kanien kanssa ei ole juuri ylimääräistä tullut tehtyä. Kasvatusta ajattelin jatkossa pitää yllä ehkäpä juuri sen verran, että saan kasvattajanimen säilytettyä listoilla. Eli vähintään yksi oma kasvatti pitäisi saada vuosittain rekisteröityä... Mutta sellaista se elämä on, lemmikit kyllä pärjäilee hetkittäin vähän vähemmälläkin huomiolla, kunhan perustarpeista on huolehdittu. Kanit eivät välttämättä ihmistä edes niin kaipaa, kunhan niillä on lajiseuraa ja virikkeitä 😅

Rekisteröintivaatimus tuli 2023 taas täytettyä kun jopa 5 kpl kaneja kävi joulukuussa rekisteröitävänä ja ihan kivoja pisteitä saivat. Muutama aikuinen ja pari poikasta muuttivat vuoden mittaan uusiin koteihin. Vuoden viimeisimpänä ihana Jutta, joka muutti kaveriksi meiltä muutama vuosi sitten lähteneelle kanille, joka oli jäänyt yksinäiseksi.

Pitkäikäinen vai lyhytikäinen lemmikki?

Viime aikoina olen saanut muistutuksen, että kanin elinikä riippuu ihan tuurista. Välttämättä hyvällä hoidollakaan ei voi varmistaa pitkää ikää. Kääpiökani voi elää hyvällä tuurilla yli 10-vuotiaaksi. Mutta jos sattuu huonommat kortit, voi elämä päättyä hyvinkin lyhyeen. Keski-ikä kanilla lienee 6-8 vuoden paikkeilla. Usein sairastelu on syynä, mutta kani osaa olla myös "täysin oireeton" ja vaan löytyä yhtäkkiä kuolleena.

Kanin lisääntymistahti on vitsienkin aiheena, mutta tässä yhteydessä sillä on tarkoituksensa eli kaneja riittää, vaikka iso osa niistä kuolisikin nuorena. Lemmikkikani osaa joskus sairastuessaan olla herkkä heittämään henkensä, etenkin kun se erinomaisesti piilottaa huonon olonsa ja kipunsa, jolloin niiden syihin ei välttämättä pääse tarttumaan heti. Kanien hoitomuodotkin ovat rajalliset ja kaikkiin sairauksiin ei parantavaa hoitomuotoa edes ole, esim. cuniculia saadaan hoidettua, mutta herkästi oireet tuntuvat palaavan ennemmin tai myöhemmin.

Mutta samoin on toki kaikkien eläinten kohdalla, ongelmiin ja menetyksiinkin on varauduttava kun lemmikin hankkii. Ihminen voi vaan tehdä parhaansa tarjoamalla hyvää hoitoa ja lajinmukaisen virikkeellisen elämän ja sitten kun elämä ei ole enää elämisen arvoista, on suurinta rakkautta päästää eläin ajoissa kärsimyksistään, eikä yrittää pitkittää sen elämää vaan sen takia, ettei ihminen kestä luopumisen tuskaa.

Kotia vailla oleva pariskunta

Kasvattini Lehdokki-tyttö ja Illakko-poika etsivät uutta kotia. Lehdokki on vaalea soopelijapanilainen, 4v. ja Illakko musta, leikattu, 4,5v. Eli keski-ikäiset puput siis kyseessä. Kuvassa Lehdokin turkki on leikattu, on aika pörröinen normaalisti.

Ovat pienestä asti olleet yhdessä, joten haluavat muuttaa samaan kotiin. Asustelevat tällä hetkellä edellisessä kodissaan, jotta ei tarvitsisi muuttaa moneen kertaan. Asuvat tällä hetkellä Mikkelissä.

Autan kodinetsinnässä, viestiä voi laittaa ensin minulle: hanna.huovinen(at)gmail.com

Molemmat ovat helposti käsiteltävissä, Lehdokilla tyttöjen tapaan vähän enemmän luonnetta. Perusluonteeltaan rauhallisia, mutta aktiviteettia tarvitsevat, jotta eivät keksi omaa tekemistä vaikka huonekalujen uudelleen muotoilun parissa. Sisäsiistejä ovat. Molemmat on perusterveitä ja rokotettu keväisin. Ovat myös tottuneet koiriin 😊

 

Edit. Nämä puput muuttivat uuteen kotiin 😍