Tulevaisuuden suunnittelua

Poikueiden ja jalostusvalintojen suunnittelu on toisaalta mukavaa hommaa, mutta toisaalta tällä hetkellä aika ahdistavaa, kun tietää, kuinka paljon kaneja on kodittomina ja toivoisi, että kotia eniten tarvitsevat ensisijassa saisivat uuden kodin 😞 

Ihan kokonaan en haluaisi kasvattamista lopettaakaan, kun vasta olen siinä päässyt ihan hyvään alkuun ja näyttelyitäkin taas järjestetään, niin saa ulkopuolisen arvion omasta "työstään"... 

Sattumien summana mulla on tällä hetkellä vähän turhan monta urosta kotona. Olenkin suunnitellut, että parina seuraavana vuonna yhdistän omia linjojani niin, että en välttämättä tarvitse hankkia nyt uusia jalostuseläimiä lainkaan ja jatkossa selviäisin mahdollisimman pienellä kanimäärällä... Mutta tyyliin kahdella kanillakaan ei kasvattamisesta mitään tule, tai se on sitten vaan lähinnä kasvattamista, ei jalostamista eli parempaan pyrkimistä.

Näihin ajatuksiin vaikuttaa myös se, että ainakin täällä meillä päin on tällä hetkellä tosi huono eläinlääkäritilanne, jolloin kustannukset, mitä aiheutuu esim. kanien rokotuksista, nousevat huomattavasti jos ja kun joutuu kunnallisen eläinlääkärin sijaan käyttämään yksityisiä (huomattavasti kalliimpia) klinikoita... 🙄

Näitä samoja ajatuksia olen huomannut muittenkin kasvattajien miettivän ja moni kertookin vähentävänsä kanimäärää ja poikueita.

Kanin kanssa ongelmia - kuka auttaisi ja mitä teen kanin kanssa, jos joudun siitä luopumaan?

Meneillään on Suomessa ennennäkemätön kanikriisi. Koronan aikana ihmiset ovat hankkineet paljon lemmikkejä ja valitettavasti kani taitaa olla niitä helpoiten väärinymmärrettyjä kun ne ei olleetkaan sylissäviihtyviä, suloisia häkkieläimiä. Yllätyksenä voi tulla, että kanit osaavat pahimmillaan olla sotkuisia, kaikentuhoavia ja erityisesti aamuyöllä riehuvia riiviöitä.

Kanipoikueitakin on viime aikoina tuntunut turhan helposti "hupsvaan" tupsahtelevan sinne tänne, kun kysyntää on tietenkin ollut. Ja niitä on varmaan myyty puoli-ilmaiseksi kenelle vaan. Kani, kuten kaikki muutkin lemmikit, kannattaa hankkia luotettavalta kasvattajalta. Hyvä kasvattaja (ehkäpä virallisen kasvattajanimen omaava) on muita varmemmin valinnut ja käyttänyt kasvatukseen vain terveitä ja hyväluonteisia yksilöitä. Toki mikään valintakaan ei takaa tervettä, erinomaisen luonteen omaavaa eläintä, mutta ongelmien ilmaantuessa kasvattaja voi kokemukseensa perustuen neuvoa ja auttaa. Ja jos joudut luopumaan eläimestä, kasvattaja yleensä mielellään ottaa kasvattamansa eläimen takaisin.

Toinen hyvä vaihtoehto on kodin tarjoaminen eläinsuojeluyhdistyksen eläimille. Ne ovat yleensä tutkittuja, rokotettuja ja valmiiksi leikattuja. Kaneilla myöskin murkkuikä on ehkä ohitettu ja kanin luonne on jo selvillä, poikasesta kun ei aina tiedä, mikä sen luonne on aikuisena. Saatat saada myös valmiiksi toisiinsa tutustuneen parin, kanien yhdistäminenkään kun ei välttämättä ole ihan stressitöntä.

Minulle on palautunut muutamia kasvattejani takaisin ja olen niille sitten etsinyt uuden kodin, poikkeuksena Osku joka jäikin pysyvästi tänne synnyinkotiinsa 🥰 Joku on myöskin vaihtanut kotia suoraan esim. jollekin tutulle ja olen saanut siitä tiedon (iso kiitos omistajanmuutoksesta ilmoittaneille!). Viimeisimpänä tapauksena Gabriel ja tyttärensä (ei minun kasvatti), joista jouduttiin luopumaan. Sovittiin edellisen kodin kanssa, että yritän etsiä molemmille uutta kotia kanilan somekanavien kautta. Ja jotkut tähdet taisivat olla oikeassa asennossa kun uusi koti, jolle oli vasta äskettäin "avautunut uuden lemmikin paikka", löytyikin muutamassa päivässä 😃 Aivan mahtava yhteensattuma ja kanit pääsivät suoraan uuteen kotiin, eikä niiden tarvinnut muuttaa montaa kertaa kasvattajan kautta 🥰

Ethän myöskään epäröi ottaa yhteyttä kasvattajaan eläimen terveys- tai muidenkaan ongelmien kanssa! Vaikka kasvattajana ei tietenkään ole iloinen asia kuulla kasvattamansa eläimen olevankin jotain muuta kuin terve. Mutta "kuka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön" eli kasvattajana kaikenlaisiin ongelmiin on varauduttava, sillä niitä ihan väistämättä tulee. Ja ainakin itse olen kiitollinen, jos saan kuulla myös niistä ikävämmistä asioista. Tällöin osaan olla lisäämättä jotakin ongelmaa enempää, jos siis on kyse perinnöllisestä asiasta. Voin esim. tarvittaessa jättää vaikka koko sukulinjan pois kasvatuksesta... Ja tyhmiä kysymyksiä ei ole, jos joku asia askarruttaa, niin kasvattaja on tukenasi ihan tavallisissakin asioissa 😊

Uutta kotia etsivät leikattu leijonauros ja nuori risteytystyttö

2.11.2022 Kasvattini, Ketorinteen Gabriel, reilu vuoden ikäinen leikattu leijonapoika (vasemmalla) sekä uudessa kodissa syntynyt tyttärensä Tepa, 7kk kääpiöluppa-leijonaristeytys joutuvat etsimään uuden kodin, itsestään riippumattomista syistä. Yhdessä tai erikseen. Ovat tottuneet asumaan sisällä vapaana. Asuvat tällä hetkellä omassa kodissaan, autan nykyisiä omistajia löytämään pupuille uuden kodin.

Otan kasvattini mielellään takaisin, mutta jotta ei tarvitsisi muuttaa moneen kertaan, voisi olla parasta siirtyä suoraan entisestä uuteen kotiin 🥰 Mahdollisesta hinnasta, mukana tulevista tarvikkeista ym. voi sopia edellisen kodin kanssa. Gabrielin uusi omistaja saa "kasvattajaedun" eli minun tuen kanin eliniäksi sekä sukutiedot/rekisteripaperit. Tepalle löytyy myös sukutiedot. Sijaitsevat tällä hetkellä Mikkelin lähialueella.

Viestiä voi laittaa ensin minulle: hanna.huovinen(at)gmail.com 

Edit. 6.11.2022 uusi koti löytyi somen kautta ja puput muuttivat tänään suoraan edellisestä kodista uuteen. Aivan mahtavaa! 🙏😍

Gabriel pienenä

Silityspuput Käärmekallion eläinpihalla

Tänään oli kiva päivä Käärmekallion eläinpihassa. 8 kpl meidän leijonia, poikaset ja pari aikuista, oli siliteltävänä. Aitaukseen laitoin maton, jonne sai mennä istumaan pupujen keskelle ja silitellä niitä. Syliinkin sai ottaa, olin kokoajan mukana vahtimassa, että oli kaikille turvallista olla. Lapset oli hienosti, puput vähän maisteli kenkiä ja vaatteitakin - eipähän tullut kellekään liian ruusuista kuvaa pehmoisista kilteistä pupuista 😁Vaikka aika monta kertaa lasten suusta kyllä kuului, että ”meillekin pitää hankkia pupu”. Muistuttelin sitten, että pupujen pito vaatii ahkeraa siivoamista ja sähköjohdot ym. täytyy pupun hampailla suojata jne... 🤭

Tykkään ilahduttaa ihmisiä omien eläinteni kanssa, koiran kanssa olin joskus kaverikoiratoiminnassa mukana ja ne käynnit oli aina hyvän mielen käyntejä. Silloin tällöin toteutan pupujen kanssa nyt  samaa 🥰 Ja samalla omatkin poikaset ”sosiaalistuu” ja tottuvat monenlaiseen menoon. Molemminpuolinen hyöty siis 😃

La 16.7.2022 pupupäivä Käärmekallion eläinpihassa

Pitkästä aikaa lähdetään esittäytymään pupujen kanssa jonnekin 😃 Paikkana tällä kertaa Käärmekallion eläinpiha, jonne otan lauman pupuja mukaan. Päivän ajatus on, että pupuja saa silitellä ja kiinnostuneille voin kertoa kanin lemmikkiominaisuuksista, mitä sen hoito vaatii jne. 

Käärmekallion eläinpiha sijaitsee Mäntyharjussa, osoitteessa Naaraniementie 173 ja on auki klo 11–17. Lauantaina 16.7. meidän puput on paikalla klo 12 alkaen. (Säävaraus, varapäivänä 23.7.)

https://kaarmekallionelainpiha.fi/

Tervetuloa tutustumaan eläinpihaan ja Ketorinteen leijonanharjaksiin! 😃

Kallis harrastus

Olen toivonut myynti-ilmoituksissa yhteydenotot sähköpostitse tai jollakin viestillä (whatsapp, tekstiviesti, instagram, Tori-viesti). Tämä ihan sen takia, että minulla on työ, joka on vaihtelevaa eli joskus saatan pystyä vastaamaan nopeasti viesteihin esim. etäkokouksen tai tauon aikana. Joskus taas työajat venähtää ja olen tiiviisti kiinni jossain asiassa, jolloin en toivo häiriöitä. Vapaa-aika taas menee täysin eläinten ja muitten asioitten parissa, joten usein vastaan viestiin vaikka lenkiltä, jos sattuu sopiva hetki, jolloin olemme metsässä ja koirat vaikka haistelevat jotain... Tai jonkin muun puuhan lomassa. Ja kun suurin osa tiedusteluista (valitettavasti) on kuitenkin vaan ”hupikyselyitä”, niin en halua tuhlata vähääkään aikaani turhiin jaaritteluihin.

Viestiin toivon edes jonkinlaista esittelyä tarjotusta kodista. Kaikkein turhauttavinta on vastata, jos viestinä on vaan ”onko vapaana” tai ”paljonko maksaa”. Nämä blogisivut ovat ajantasalla eli esim. myytävien sivua päivitän heti tilanteen muuttuessa. Eli varaustilanne ja hinta löytyvät täältä. Toki joskus saattaa esim. joku aikuinen kani olla ”hiljaisessa myynnissä” tai olen vasta ajatellut myynti-ilmoituksen tekoa, joten sopivan kodin osuessa kohdalle saattaa joku vaihtaa kotia, vaikken ilmoitusta olisi ehtinyt tekemäänkään.

En myöskään pidä varauslistaa poikasista, yleensä ihmiset ovat ehtineet hankkia kanin muualta odottaessaan ja minulle teetättää vaan taas turhaa työtä kysellä kiinnostuneitten perään. Ja yleensä myytäviä poikasia on niin vähän, että etukäteen ei koskaan tiedä tuleeko sopivaa poikasta sinä vuonna ollenkaan...

Ja tämä kanikasvatus on minulle ”vaan” harrastus, ja vieläpä aika kallis sellainen. Kuluina mm. koko lauman rokotukset vuosittain, näyttelyissä käyminen (jotta saan ulkopuolisen arvion kasvatustyöni onnistumisesta), uusien jalostuseläinten hankkiminen jne. Muutaman kanin myyminen vuosittain on ihan kiva lisä, mutta aika pahasti miinuksen puolelle tämä homma jää. Mutta ainahan harrastukset maksaa, täytyy ahkeroida töissä, jotta saa harrastaa sitä mistä tykkää... 😃

Pahoittelut siis kaikille asiallisille kyselijöille jos en heti vastaa, tai vaikutan jopa tylyltä kaikkine kysymyksineni. Mutta päämääränä minulla on kullekin kanille sopivan ja mieluiten pysyvän kodin löytäminen. Pahin pelko on, että kani joutuu kotiin, jossa siihen kyllästytään ja laitetaan kiertoon. Näinkin valitettavasti on käynyt, ja osa kasvateista on ”kadoksissa” maailmalla. Onneksi muutaman kasvatin olen saanut takaisin kotiin, jotta saan itse etsiä uuden kodin ja yhteys uuteen kotiinkin muodostuu ❤️

Yksin, kaksin vai laumassa?

Kanit ovat yhdyskuntaeläimiä, joten ne kaipaavat seuraa. En yleensä myy kaneja yksineläjäksi, vähintään pitäisi perheessä olla kissa, koira tai muu eläin, jonka kanssa kani voi ystävystyä.

Tyttöjä en lähtökohtaisesti myy ollenkaan ilman lajitoveria, vaikka tarkoitus olisi myöhemmin hankkiakin sille kaveri. Tytöt eivät yleensä noin vaan hyväksy reviirilleen toista kania, vaan saattavat vaatia pitkänkin tutustuttamisajan.

Urokset yleensä on avoimempia ja seurallisempia, joten pärjäävät paremmin yksinkin. Ja helpompi on ottaa ensin uros, leikkuuttaa ja odotella varoajat kaikessa rauhassa. Uros ottaa yleensä reviirilleen helposti tytön, joten senkin puolesta on helpompaa niinpäin.

Pariskunta, oli se sitten tyttö+poika tai tyttö+tyttö -pari, on aina kaikista helpoin yhdistelmä. Vielä jos tytötkin leikkuuttaa, jää esim. keväiset ”hormonihöyryrallit” ja valeraskaudet pois. Uroksethan siis ei tule toimeen keskenään leikattunakaan, vaan tappelevat.

Entä sitten lauma? En ole suoraan uskaltanut laumaa suositella, mutta kasvatteja on nyt mennyt koteihin, joissa leikattu uros ja 2 tyttöä. Ja hyvin on mennyt. Luulen, että näissä oleellisinta on, että tytöt on ensin pari, ja ne yhdistetään (yksinäisen) uroksen kanssa. Jos olisi tyttö+poika -pariskunta ja siihen yrittäisi kolmanneksi tyttöä, niin veikkaampa, että ei onnistuisi. Myös 3 tyttöä on tullut toimeen, vaikka mulla on kokemus, että parillinen määrä, esim. 4 kpl, on aina paras - silloin kaikille on ”oma pari”, jonka kanssa oleilla.